Kevätkokous ja OPS-ilta keräsivät n. 30 hengen joukon
tekstiilityönopettajia kuuntelemaan pääkaupunkiseudun kuntien tilannetta ja
pohtimaan uuden perusopetuksen opetussuunnitelman tuomia haasteita.
Maritta Virtanen kertoi kaikesta työstä, jota käsityön
hyväksi on jo tehty mm. TOL:ssa ja TAO:ssa, sekä mahdollisuuksien mukaan
kuntakohtaisesti. TOL & TAO ovat esim. esittäneet että Helsingissä
opetuslautakunta esittäisi käsityölle tunteja 2 vuosiluokille 1-8. Tällainen
ehdotus on esitetty jo Porolahden koulun omassa työskentelyssä.
Puheenjohtaja Arja Broms tarkensi jo vuonna 2012 päätettyä tuntijakoa:
valtakunnallisesti käsityölle on tunteja 1-2lk. molempina vuosina 2h, 3-6 lk.
yhteensä 5h, ja 7-9lk. yhteensä 2h. Eli koko peruskoulun aikana käsityön
opetusta on 11 vvt. Tämä on siis vähimmäismäärä käsityölle. Sen lisäksi
opetuksen järjestäjä voi kohdentaa taito- ja taideaineiden valinnaistunneista
sekä yleisistä valinnaistunneista tunteja parhaaksi näkemällään tavalla. Tässä
on mahdollinen rako puhua käsityön asemasta ja tuntien tarpeellisuudesta!
Helsingissä on päätetty, että jokainen koulu muokkaa omat
opetussuunnitelmansa. Esimerkiksi Vantaalla ja Hyvinkäällä taas puolestaan
kunnassa tehdään yksi yhteinen opetussuunnitelma. Helsingissä ajatuksena lienee
ollut taata koululle mahdollisuus valita omia painotuksia. Se tarkoittaa myös,
että tunneista joudutaan neuvottelemaan koulukohtaisesti.
Hyvinkäällä tuntijako on jo selvillä: 1-6lk 2h ja 7lk. 3h. Monessa
kunnassa tuntijakoa ei ole vielä päätetty, joten nyt on käsillä viimeiset
hetket vaikuttaa mm. esimerkkien ja kannanottojen avulla avaamalla mitä
tuntijako käsityölle tarkoittaa!
Helsingissä käsityön OPS-työryhmä tekee nyt keväällä
opetussuunnitelman pohjan, jota voi käyttää kouluissa sellaisenaan tai myös
muokata. Muutoksen tarve riippuu mm. koulukohtaisista tunneista. Helsingissä
osa koulujen työryhmistä on aloittanut työskentelyn jo nyt keväällä, osa
aloittaa vasta syksyllä. Sama tilanne työskentelyn suhteen näyttää olevan muissakin
ympäristön kunnissa. Esimerkiksi Vantaalla työskentely alkaa vasta elokuussa
ja työryhmää kootaan paraikaa.
Elina Kaverma-Soukko esitteli tarkemmin Helsingin työryhmän
toimintaa ja pohdintoja. Ryhmä tekee opetussuunnitelmaan kuvaukset
seitsemänteen luokkaan asti, valinnaisaineet ja kuvaukset jäävät jokaiselle
koululle itse päätettäväksi. Tulossa on aikanaan myös tukimateriaalina esimerkkejä
aineiden väliseen yhteistyöhön ja kokonaisuuksien toteuttamiseen.
Kysymyksiä nostatti miten käytännössä käsityöntunnit
toteutetaan monimateriaalisen käsityön ajatuksella. Jaetaanko tunnit esim.
puolet vuodesta ns. tekstiilin sisältöjä ja puolet teknisen. Vai
työskennelläänkö projektikohtaisesti luokkien välillä työvaiheesta tai –
tavasta riippuen? Se on hankalaa, jos tunnit eivät ole edes samaan aikaan. Helsingin
työryhmä totesi suorien ohjeiden antamisen mahdottomuuden ja korosti
yhteistyötä teknisen opettajien kanssa suunnittelusta arviointiin saakka.
Huolta nostatti saavutettava taitotaso uuden OPSin myötä. Lienee
niin, että tulemme kasvattamaan taitotasoltaan aiempaan verrattuna heikompia
oppijoita, mutta innovatiivisia, rohkeita ja itsenäisesti asiaan tarttuvia
lapsia ja nuoria. Keskustelua syntyi myös muutoksesta, koulutuksesta ja
motivaatiosta. Yleisön puheenvuoroista kävi ilmi, että uusi opetussuunnitelma
on hyvin kunnianhimoinen ja sen toteutumista varten olisi pitänyt lisätä
tunteja, ei vähentää! Myös me opettajat tarvitsemme koulutusta, motivaatiota ja
iloa uudenlaisen käsityön toteuttamiseen. Yleisö toivoi, että verrattuna
valtakunnalliseen Helsingin opetussuunnitelmaa avattaisiin hieman enemmän ja
tehtäisiin konkreettisemmaksi. Taitoja toivotaan kirjattavaksi opsiin:
opettajalta viedään mehut, jos työskentely on koko ajan vapaata, eli oppilas
valitsee ja kokeilee. Ja opetettavana on 16 kokeilijaa.
Lopuksi keskusteltiin valinnaisista. Yleisiin valinnaisiin
voi laittaa monenlaisia kursseja. Siellä voi olla erikseen esimerkiksi Muoti ja
vaatetus-paketti tai Metallityöt-kurssi. Huomioitavaa on se, että sinne
saataisiin lisää valinnaisia, joissa on osittain tekstiilityöhön liittyviä
aihealueita, esim. koulunäytelmä josta puvustuksen osuus tekstiilityön
opettajan avustuksella. Tai yhteinen projekti kuviksen kanssa jne.
Mahdollisuuksia löytyy myös OPS:n sisällytetystä monialaisista
oppimiskokemuksista, oppiaineiden välisestä yhteistyöstä ja ilmiöpohjaisesta oppimisesta.
Näitä suunnitellaan kouluittain. Niiden
kautta käsityön monipuolisuutta voi tuoda esiin monenlaisissa projekteissa.
